Taiteilijan esittely

MILJA MARIA HALMKRONA (os. Piironen)
syntynyt 1975 Helsingissä

Näyttely Sellon kirjastossa (lisätty syyskuussa 2010)

Seuraavan taideprojektini toteutan yhdessä Elina Ollikaisen kanssa. Projektiin liittyvä näyttely on 31.1.-18.2.2011 Espoon Leppävaarassa, Sellon kirjaston aulassa. Tutkimme roolipelin avulla, miten eri tavoin erilaisista sosiaaliryhmistä olevat ihmiset kokevat saman ympäristön. Ympäristöllä tarkoitamme kaupunkitilaa ja elämää laajemminkin. Rooleina on mm. naisen hyvinkin erilaisia rooleja eri elämäntilanteissa. Haluamme lisätä ihmisten ymmärrystä eri tilanteissa eläviä ihmisiä kohtaan antamalla heille mahdollisuuden eläytyä pelin avulla toisten ihmisten elämäntilanteisiin. Projektille on suunnitteilla jatkoa yhteisöllisten työpajojen muodossa.

Kehäradan ympäristötaiteen kaava (lisätty elokuussa 2010)

Kehäradan ympäristötaiteen kaavassa tarkastelin Kehäradan ympäristöä erilaisten liikkujien ja tien käyttäjien näkökulmista. Tutkin, mitä liikkujaryhmiä (junamatkustajat, jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat) kussakin paikassa tulee todennäköisimmin liikkumaan, ja asetin näiden mukaan teostyypeille rajauksia (esim. suunnat, koko, tekniikka jne.). Määritin lisäksi, millä tasolla (ja millä aisteilla) kukin liikkujaryhmä pystyy ympäristöään havannoimaan. Pyrin suunnitelmassa ottamaan teostyyppien rajaamisessa huomioon myös valon ja vuodenaikojen vaihtelun.

Pertti Jarla näyttää Fingerporissa taiteilijan kaupunkisuunnittelijana hauskasta näkökulmasta. Olen jokatapauksessa sitä mieltä, että vaikka kaupunkisuunnittelussa tehtäisiin eri alueille ns. taiteen yleissuunnitelmia tai -kaavoja, ne jäävät vaille toteutusta, jos eivät varsinaiset teokset tekevät taiteilijat pääse mukaan kaupunkisuunnitteluun jo suunnitteluvaiheessa. Yhteistä ympäristöä tulee suunnitella yhteisöllisesti, vain siten siitä voi tulla aidoisti vuorovaikutteinen elävä ympäristö. Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että tehdään ns. taiteen yleissuunnitelma tai -kaava, jolla kohdetta on mukava markkinoida ja saada julkinen mielipide myönteiseksi (kyseenalaisillekin) hankkeille, ja sitten kun on toteutuksen aika, niin rahat loppuvat. Tämä taitaa olla Suomessa jo sääntö eikä poikkeus. Taiteella markkinointi sellaisissa kohteissa, joissa budjettiin ei ole varattu taiteelle rahaa, tulisi kieltää lailla.

Standardeista (lisätty huhtikuussa 2010)

Olen muotoilun ystävä, mutta muotoilussa ei mielestäni pidä minkään tuotteen kohdalla pitäytyä vain yhteen standardiin. Yhden standardin käyttäminen poistaa eri suuntiin vievien kehityslinjojen moninaisuuden ja tekee itse tuotteesta olosuhteiden muuttuessa haavoittuvamman. Lisäksi, kun kyseessä ovat suuret maisemalliset elementit, kuten vaikkapa rautatiesillat ja meluaidat, tulee ympäristöstä liian hengetön ja yksipuolinen. Hallinnan ajatus tuntuu tällöin tulevan itsetarkoitukseksi. Julkisen omaisuuden eleettömyys viittaa myös siihen, että se ei ole kenenkään omaisuutta - mikä on ajatuksellisesti paljon negatiivisempi asia kuin yhteinen omaisuus.

Rakennettu ympäristö ja ympäristötaide (lisätty syksyllä 2009)

Rakennettu ympäristö – kuten muukin ympäristö – vaikuttaa mielialoihimme ja minäkuvaamme. Kun ihminen elinympäristönsä muuttuessa laadukkaammaksi alkaa arvostaa sitä enemmän, alkaako hän vähitellen arvostaa myös itseään enemmän? Uskon, että näin on, koska ihminen alitajuisella tasolla samastaa itsensä ympäristöön. Vastaavasti ikävä ympäristö vaikuttaa käyttäjäänsä negatiivisesti. Postmodernista näkökulmasta voidaan myös ajatella, että paikka (yhdessä taiteilijan kanssa) ei aina synnytä taideteosta, vaan taiteilijan tekemä taideteos voi yhtä hyvin synnyttää paikan.

Ympäristömme laatua voidaan parantaa taiteen keinoin merkittävästi. Kyse on enemmän arvovalinnoista ja poliittisesta tahdosta kuin rahasta – eli miten pystymme kehittämään uusia rakenteita ja toimintatapoja ja luopumaan vanhoista. Erityisen tärkeää on lisätä rakennetun ympäristön monimuotoisuutta, sillä yksipuolinen ympäristö ohjaa ihmisiä konventionaaliseen ajatteluun. Monimuotoinen ympäristö taas tarjoaa virikkeitä ja inspiroi luovaan ajatteluun, aktivoi osallistumaan ja sitouttaa sekä tuo lisää merkityksiä ihmisten arkeen. Tekemällä muutoksia fyysiseen ympäristöön voidaan vaikuttaa henkisen tilan ominaisuuksiin, kuten vaikkapa tilan viihtyisyyteen sekä yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden kehittymiseen tilassa olevien ihmisten kesken.

Yhteystiedot

Puhelin: 040 733 5534
milja.piironen@luukku.com

Maalauksiani löytyy tällä hetkellä Helsingin Taidelainaamosta.

Linkit

Kuvataiteilijamatrikkeli

Suomen taiteilijaseura

Helsingin taiteilijaseura

Kuvasto ry

Taidelainaamo (Helsinki)